tiistai 13. joulukuuta 2011

Lumenton joulukuu.

Ihan on pakko laittaa puutarhasta kuva, viime vuoden lumimääriä muistellen.

11 päivää jouluun.

maanantai 5. joulukuuta 2011

Ensilumi ilahdutti.

Siinä se sitten on. Ekat lumet! Ihana jouluinen fiilis tuli kesken remonttikaaoksen. Uusi sauna saattaa  kuitenkin ilahduttaa jouluna. Käykää seurailemassa tekemisiäni myös www.wirewicca.blogspot.com blogissani, sillä se on tavallaan se käsityöosasto. Tulen tekemään esineitä puutarhaani tänä talvena. (Aloittelin keramiikassa jo syksyllä yhtä projektia). Ja yritän myös päivittää blogiani ahkerammin, sitten kun tuo remontin aiheuttama kaaos on ohitse.

Jalava istutetaan seuraaville sukupolville :) LUNTA!


Tontut ovat heränneet.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Vedentulo taivaalta lakkasi hetkeksi.

Tämä = syksy!

Noniin lehdet jo putoilee ja mulla vielä niin paljon kesken. Sain kuitenkin istutettua muutaman kuunliljan lisää ja perattua perennapenkkiä. Keramiikkatunnit alkoivat ja piti miettiä mitä kippoja tänä syksynä tekisi. Kokeilin dreijaamista. Huh! Ehkä ei minun juttu, palaan takaisin kuvanveistoon ja puutarhajutskiin. Jatkoin kuitenkin myös käytäväprojektia vanhoilla säleiköillä (onkohan oikea sana), jotka äitini mies aikoinaan on tehnyt ja ne ovat pyörineet ties missä, mutta nyt kiisin kaaralla Agrimarkettiin ja ostin aitaseipäitä 6 kpl (2,90 maksoivat kipale). Pieni leka käteen ja pamautin ne maahan, sitten vaan naulasin säleiköt kiinni ja lopputulos tässä. Jälleen uusi ilme synnytetty.


Etualalla Tukholmasta aikoinaan ostama vähähappoinen raparperi.
Itikatkin saavat jo ruostua!
Voisikohan tuota raparperia vielä syödä ?!?!

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Hikinen iltapäivä

Lueskelin ruotsalaisia puutarhalehtiä ja sieltäpä löysin oivan idean eli ideavarkaus suoritettu. Siispä reippaasti kohti puutarhaa...missäs ne kottikärryt taas oli, mitä muuta tarvitsen? Niin joo, lapio. Sitten vaan lapio käteen ja villiintynyttä vadelmikkoa raivaamaan. Jostakin puutarhakirjasta olin luntanut, että vadelmat tulee n. 40 cm:n välein ja tukikeppi molempiin päihin, se olisi sellainen 120 cm korkea, jossa poikkipuu metrin korkeudella. Mietin, että kunhan saan siirrettyä nämä vadelmat riviin, niin tukikeppi tehdään kuin ehditään. Vadelmien alla oli sitten villiintynyt mäkimeiramia, sellainen kiva pizzerian tuoksuinen iltapäivä siis. Rivi melko suora ja sitten laattapolkuni kimppuun. Vanhoista valkoisista tiilistä (puretun navetan kylmähuoneen seinän tiilet) ympyrä. Jatkoin polkua kaikilla löytämilläni laatoilla ja päähän sitten siirsin perennapenkistä lekaharkko+kolmijalka+lintuallas tekeleeni.

Vannehameen alla ranskalainen rakuuna.
Heittämällä tehty melko suora vadelmarivi.
 Päätin ympyrää tehdessäni, että siitä tulee yrttimaani, juuri sopivan kokoinen minun yrteilleni. Nyt on koko kroppa tosi kipeä, mutta mieli niin iloinen, että se voittaa kropan kivut. Tästä on hyvä jatkaa!



lauantai 10. syyskuuta 2011

Check kottikärry. Check harava. Check puutarha.

Ei sadetta, ei tuulta, ei hellettä, vaan mieletön ihana leuto olisi varmaan oikea sana kuvaamaan päivää. Siispä vihdoinkin pieni katsastus puutarhaan. Nurmikko, joka tehtiin keväällä sai sitten helteellä kuivua, kun mitkään vedet eivät varmaankaan olisi riittäneet sen kasteluun. Leikkasimme sen kuitenkin säännöllisesti, osa siemenistä iti ja rikkaruohot tietysti myös. Laikkuihin laitankin nyt lisää siemeniä, kun vielä lämpöä piisaa ja vedestä ei pulaa ole, sitä kun sataa melkein joka päivä.

Ulkohyyskän vierestä sai sitten Valkea kuulas lähteä, muurahaiset olivat tehneet sen koko rungosta pesän.

Heinäseiväs/raudoitusverkko tekeleestäni kuusama tykkää ja on tiukasti kietoutunut sen ympärille, ei taida kasvi välittää vinoudesta pätkääkään. Ehkä vielä ehdin suoristaa sen tämän syksyn aikana.

Ihanasti ja tiukasti kiinni on.


Vanhoista laatoista tuli käytävä ja ladosta löysin vanhan peräkärryn laidat, jotka olivat menossa poltettaviksi. Pojat nikkaroivat minulle yhden laidan lisää ja tämä istutustlaatikko sijoittuu keskelle kasvimaata. Ensi keväänä katsotaan mitä siihen laitetaan.

Aika paksut ihanat laidat ja kivan epätasainen käytävä xD

Syksyn puuhastelussa on se hyvä puoli, että välipalan voi napsia suoraan puusta tai pensaista. Victoria-luumupuuni tuottaa juuri sen verran luumuja, kun tarvitsen, joskus kyllä tosin liikaakin. Tänä vuonna luumuissa on ollut kaikenlaisia tauteja ja matojakin todettiin yhteiseen ääneen Taideyhdistyksen porukan kanssa, mutta onneksi suurin osa on ihan mehukkaan makeita.

Namnamyumyum....
Kasvihuone jäi tänä vuonna tyhjäksi ja siellä kasvoi ohdakkeita, jotka sitten kitkin ja #*¤%&!! Voiko viheliäämpää kasvia olla? No ei! Ihan kuolleena ja kuivanakin se pistää hanskojenkin läpi. Kitkin siis ne ja sisustan huoneen kevättä varten valmiiksi. Vanhat puiset rallit <-- olkoot vaikka tuonnimisiä, laitoin lattialle ja lecaharkko+vanhat tiiliskivet saavat muodostaa jonkunnäköisen alueen, johon sitten laitan tomaatin tai tomaatit.

Ostan uudet mullat jo tänä vuonna varastoon.

Ostin Pirkko Suomisen betonisen lampaan ja se kurkkii nyt ison kuusen alla (olen itsekin ehtinyt säikähtää sitä monta kertaa siitä ohi kulkiessani). Lampaan takana äitini aikoinaan tekemät sienet (pallogrilli + musta muovinen ruukku toimivat niiden muottina ja vahvikkeena vanhat rautapalajämät). Nämä sienet olivat lasten mieleen, kun he olivat pieniä. Niiden päällä oli tosi kiva istua.

Olen toistaiseksi nimetön.
Laitan syyslyhtyjä varten joskus sepänkurssilla tekemäni hyllynkannattimet aitaan kiinni. Ensin käsittelen ne tällä loistavalla graffiittipastalla, joka on mieletön aine ihan kaikkeen rautaan. Leikkaan pensselin vähän lyhyemmäksi ja sillä sivelen ainetta kannattimien päälle, annan vaikuttaa ja rätillä pyyhin ja kiillotan.

Taottu on ihan olan takaa.

Nyt lähdenkin gyprocruuvien etsintään, jotta saan nämä kannattimet kiinnitettyä (gyprocruuvi on musta siitä syystä valitsen ne). Aurinko paistaa!! Siis kahvia ja pullaa ensin.






tiistai 9. elokuuta 2011

Kesä menikin jo...

Helle on tietysti kivaa, mutta minun minä ei sitä kovinkaan hyvin kestä, joten puutarhani on saanut levätä ja pitää kunnon kesätauon. Tosin monet kukat kukkivat ikäänkuin pakonomaisesti, nopeasti ja läkähtyen, ikävä kyllä. En uskaltanut istuttaa mitään, sillä tiedän, sen johtavan äkkikuolemaan. Näin ollen puutarhani on aivan rikkaruohojen peittämänä tällä hetkellä.

Onneksi syksyllä voi tehdä paljon, jos siis ehtii. Sittenpähän ensi keväänä pääsisi ilman suurempia muutostöitä heti viljelijäelämää elämään. Paljon pitänee kuitenkin nyt syksyllä ehtiä, katsotaan miten minun käy. Löysin vanhan peräkärryn puiset laidat yhdestä ladosta ja olen niistä alimman laudan tervalla ja pellavaöljyllä käsitellyt. Koitan saada ne yhdistettyä ja mullalla täytettyä.

Viime talven keramiikkatyö. Odottaa vieläkin vesipumppua.



Lohikäärmettä valmistelin näyttelyä varten, joka pidetään 8.-14.8. Kässän Talo, Virkkalassa ja sieltä löysin puutarhaani Pirkko Suomisen tekemän betonityön


Oikenpuoleinen lattialla makaava lammas on nyt tulossa minun kuuseni juurelle.





keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Kesä etenee vauhdilla.

Tämä puutarhuri otti pienen loikan koristemaalauksen maailmaan ja viikon mittaisen iltakurssin tulos on melkein valmis pienen pieni lipasto. Siitä puuttuu vielä pellavaöljyäminen ja varjojen varjot. Hyvään aikaan oli kurssi, juuri helleviikolla, kun en muutenkaan mitään voinut puutarhassani tehdä. Minun hipiä ei kestä hellettä. Kyllä se kasveillekin aika rankkaa on. Kastelin joitakin pieniä ja uusia taimia.


Maalinpoistoa kuumaalla ilmalla.
  Lipasto oli kermanvalkoinen ja siinä oli punaiset muoviset vetimet. Ostin sen Lohjan kierrätyskeskuksesta 5 eurolla. Alta löytyi vielä musta ja vihertävä kerros maalia, jotka aika kiitettävästi lähtivät irti. Hioin vielä kaapin ja laatikot, mutta en tasoitellut elämisen jälkiä.


Kolme pientä laatikkoa.
 Maalaus, kevyt välihionta ja uusi maalaus. Piirsin mallin voipaperille, jonka kohdistin ja kiinnitin maalarinteipillä. Sitten vaan kopioin sen kaapin pintaan. Ensin maalasin varjot, sitten valot ja muut ties minkä nimiset välivärit. Lopputulos kuitenkin ilahdutti minua ja kaappi täyttynee kohta kankaista.


Puutarhassani olen tehnyt kaariportin, se on tällä hetkellä aika vino, mutta suoristan sen kyllä jotenkin jossakin vaiheessa. Vanhat heinäseipäät ja raudoitusverkko ovat sen materiaalit, meinasin jonkun ruusuköynnöksen hankkia siihen kasvamaan. Olen jo muutaman yrittänyt kasvattaa huonolla menestyksellä. Siispä uusi yritys nyt säleikön kera.



"Surrilangalla" sidottu raudoitusverkko vielä vinoon kaariporttiin.
Joka ilta teen kierroksen puutarhassani katsomassa kukkia. Niiden kukinta on usein tosi lyhyt, varsinkin kun tulee hellettä. Käyn siis tervehtimässä ja kaunis kukka nyt vaan aina ilahduttaa ja saa hyvälle mielelle.



Kielo.


tiistai 24. toukokuuta 2011

Türin kukkaismarkkinat, Viro

Käväsin tällaisilla markkinoilla, jotka ovat jokavuotiset ja pidetään Türissä, joka sijaitsee n. 100 km Tallinnasta etelään. Myyjiä siellä huhujen mukaan oli noin 600-800 ja kyllä alue iso olikin. Kaksi euroa sisäänpääsymaksu. Tällä alueella ei sitten paljon istumapaikkoja ole tarjolla, ruokaa ja juomaa voi ostaa kojuista ja nauttia nojaillen johonkin tai ihan vaan seisten. Ikea-kassi oli mukana ja se onkin "jokapaikan" kassi ja hyvä sellainen. Jos on innokas etsimään uusia lajikkeita tämä on se paikka, jonne kannattaa tulla. Omena-. päärynä-, luumupuita, perennoita, kesäkukkia, siemeniä. Nurmikkosiemenet maksoivat 5 euroa/kg se sitten jäi mieleen, kun olin omani jo ostanut. Perennat kahdesta eurosta ylöspäin riippuen koosta ja lajikkeesta. Tuossa esitteessä kohdissa Käsitöö oli ns. krääsäkauppiaita, jotka tarjosivat kenkiä, paitoja, lippiksia ties mitä ostettavaksi. Peremmällä löytyi sitten sepät, korikauppiaat, puutarha kalusteet ja paljon kaikkea muutakin. Luottokortilla ei kauppoja tehdä eikä varmaan pankki-automaattiakaan löydy kovin helposti eli kolikot ovat kovaa valuuttaa. Ihan tutustumisen arvoinen markkina.


Alueen kartta.
Ostin muutaman kasvin, sandaalit ja puseron. Kärhöille ostin korin suojaksi, koska muuten ne olisivat varmaan menneet poikki.



Nyt täytyykin sitten pohtia minne tuon korin sijoittaisi. Ehkä laitan siihen salaatit ja yritit. Jää nähtäväksi.

maanantai 23. toukokuuta 2011

Otsikoton päivä.

Paljon on tapahtunut puutarhassa. Omenapuiden alla oleva nurmikko kuorittiin kaivinkoneella pois, maata tasoitettiin, uutta multaa levitettiin päälle, siemenet levitettiin, jyrättiin (Ramirent vuokrajyrä 13 €/yksi ilta +aamu) ja jäätiin odottamaan sadetta. Yksi omenapuista ikävä kyllä jouduttiin kaatamaan, sillä huomasin lähemmän tarkastelun jälkeen, että koko runko toimi muurahaisten pesänä. Kaadettaessa se olikin sitten ihan ontto.

Nurmikkoton nurmikko :(  Pieni rakennus kuvassa on ulkowc kahdelle.

Keittiöpuutarhaani tein aidanpätkän tuulta vastaan laudoista, jotka olivat jääneet yli pari vuotta sitten tehdystä rakennuksesta. Ovat valmiiksi maalatut ulkoverhouslaudat. Jouduin pohtimaan miten saada vaahteran suuri runko sointumaan aika jäpäkän aidan kanssa. Vaahteran suuret juuret hankaloittavat myös syviä istutuksia tai upotuksia. Olen monta vuotta sitten tehnyt pienen turveblokkipätkän, joka myös piti saada natsaamaan aidan kanssa.

Aidan edessä vanha saunanpenkki, joka on saanut uuden viran.
Ratkaisuni: turveblokki poikittain ja siihen tungettu raudoitusverkkopala.

Raudoitusverkko upposi näppärästi turveblokkiin ja taakse laitoin ruukun odottamaan jotakin kesäistä köynnöskasvia. Siinä se on näppärästi tuulensuojassa ja toivottavasti löytäisi verkon, johon kiivetä.

Talven keramiikka aikaansaannos.

Vähähappoisen raparperin lehdet kauniita.

Perennapenkin ilahduttaja japaninruusukvitteni täys nuppuja. Osa penkkiä kaipaa lisää kasveja, kun viime kesän helteet ovat sitä harventaneet. Olen tosi huono perennaihminen, mutta yritän aina jotakin istuttaa. Menestyjät ovat varjonpuolen kasvit kuten kuunliljat ja muut helpot ja varmat kasvit.

Ruusukvitteni, piikikäs mutta ihanan runsaskukkainen.

Tant Brun. 

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Kevätflunssaan auttaa aurinko.

Ihana aurinkoinen päivä. Kevätflunssan takia pitäisi juoda kuuma ja olla vällyjen alla, muttamuttamutta, ei millään malta. Siispä vähän haravointia, heinäseipäiden poistoa kasvimaalta, siemeniä multiin. kevätoksia veteen, suunnittelua. Pitäisköhän tehdä teema kasvimaa vaiko ihan tavallinen keittiöpuutarha eli hyötymaa. Ehkä kallistun tekemään puutarhan, joka tarjoaa syötävää minulle. Aita pitää rakentaa, se on varmaa. Sen takia aita, että meillä niin ainainen tuuli ei kylmettäisi minun kasvavaa ruokaani. Minkälainen aita?! Siinä taas pohdittavaa.


Lumet ovat sulaneet, haravoitu on, heinäseipäät poistettu. Etualalla mullan alla olevat kuunliljat pitänee siirtää.

Narsissit ovat kevättuulella.

Tulppaanitkin ovat jo kevättuulella.

Ruohosipulia saa kohta, laitan sitä kermaviiliin.

Forsythia oksia, kirsikkapuun oksia, en muista mitä oksia.
Vielä olisi voinut laittaa omenapuun oksia, mustikkavarpuja ja sitten vaikka niitä koivupuunoksiakin kasvamaan. Pitäisi raapia enemmän kuorta pois varresta, niin oksat saaneet helpommin juotavaa. Huomenna sunnittelen aitaa, toivottavasti aurinko taas paistaa.

torstai 7. huhtikuuta 2011

Puutarhan Kevät messut, Helsinki

Yhtään kuvaa en sitten ottanut. Messujen kampanja oli tehonnut hyvin, sillä kassajonot olivat varmaan 50 metriä pitkät. Todella harvinaista! Mutta olihan kyseessä kaksi-yhden-hinnalla-sisään-päivä. Menin etsimään puutarhapumppuja, turhaan. Messuista ei nyt tullut edes sellaista IHANAA KEVÄT! paniikki fiilistä. Johtui ehkä sumu/tihku/sade/harmaa-säästä. Mitä tarhuri sai mukaansa kotiin messuilta. Metrilakua!! Täytyy vielä mainostaa, kun törmäsin ensimmäistä kertaa http://www.poppamies.fi <---tulisiin chili- ja BBQ-tuotteisiin. Kotiin lähti tuliaisiksi myös tulisia tuotteita. (Maistoin Napalminalleja, jotka olivat huisin hyviä).

Tässä se perennapenkkipätkä, joka on vielä lumen peitossa.

Laitan tähän kuvaksi perennapenkkipätkän, josta joudun kaivamaan ylös muutaman liian isoksi kasvaneen pensaan. Aroniat takareunalla olivat myös kelvanneet yöllisille vierailleni. Yleensä ne saavat olla rauhassa. Ruusut olivat kelvanneet myös, joten ne saivat nopeasti jonkun verkkovirityksen päällensä. Mun apulaiseni ovat turhan ahkeria. Leca-harkon päällä on sitten sellainen betonikäpyviritys, jonka olen joskus tehnyt. Katsotaan minne sen siirrän.

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Vanhat valokuvat.

Englantilaista puutarhainspirointia vuosien takaa.

Puutarhaprojektini.

Minun kevään projekti on laittaa puutarha järjestykseen. Epäjärjestykseen se on joutunut, sillä en ole voinut hoitaa sitä pitkiin aikoihin, syynä vaikea atooppinen iho. Nyt on helpotusta löytynyt uusista voiteista ja myöskin aurinkovoiteesta, jossa kerroin 50, lippalakki, pitkähihainen puuvillapaita ja väljät farkkuhaalarit. Siispä paljon töitä odotettavissa.

Kasvihuoneparka on kovia kokenut, tuuli ja sateet ovat sitä piiskaneet, lumikuorma hajottanut. Meillä tuulee aina. Pesemistä ja palaset takaisin. Millähän saisin kattopalaset pysymään paikoillaan, kun ovat jo varmaan vääntyneet ja kuluneet. Jää nähtäväksi. Otan tavoitteeksi kasvihuoneen
siivoamisen ja järjestämisen, jos sinne saan yhden tai kaksi tomaattia, niin se riittää tänä vuonna. Tavoite on siis asetettu tämän huoneen kohdalla.
Kasvihuoneen koko on 3,5 x 2,5.






Tämä käytävän poistan, sillä uudistan koko kasvimaan. Käytävän reunoilla on kattotiiliä, jotka poistan. Maaperä on hyvin hiekkanen ja muurahaiset viihtyvät siinä hyvin. Tällaiset päällekkäin ladotut kattotiilet ovatkin sitten tosikivoja kerrostaloja muurahaisperheille. Kuten eilisestä kuvastani näkyy, lumenluonnista on ollut paljon apua, näin hyvin on sulanut. Tässä kasvoi mansikoita, jotka viime vuonna poistin, sillä muurahaiset viihtyivät hyvin myös mustan muovin alla, jota olin laittanut (en laita enää).



Niin paljon oli lumet sulaneet, että esille oli tullut viime vuonna istuttamani Maurin Makea vadelma. Ostin taimia kaksi kappaletta ja koko kesän sitten kastelin niitä hullun lailla. Meinasivat moneen otteeseen kuolla. Yölliset jänisvieraanikin olivat löytäneet tämän makean Maurin, joka on lajikkeena nimensä mukaisesti makea, pensasmaisesti kasvava ja helppohoitoinen (ei tyypillisiä vadelmaleikkauksia). Vadelmista tykkään ja paljon. Pakkasessa nytkin villivadelmia, joita viimevuoden helteistä huolimatta tuli yllättävän paljon.


Päätin sitten pelastaa Maurini. Häkin takana oleva lumi siis suojaa Maurin kaksoisveljen, joka kohta saattaa kokea saman kohtalon.
Mistähän saisi toisen häkin?








Vaahteran iso puunrunko. Sanotaan, ettei pitäisi ison puun alle milloinkaan mitään istuttaa, sillä iso puu on kruununsa alalta juurineen maan alla ja vie ravinnetta ja vettä maasta. Koska olen taiteilevapuutarhuri, mielestäni se on kaunis ja antaa hyvin varjon tarhuriparalle välillä viilentyä. Puun vasemmalla puolella on villiintynyt vadelma"tarha". Keltaisia ihania vadelma kasvaa siinä. Kaivan kaikki ylös ja istutan ne nätisti uuteen riviin. Vadelmat, kun mieluusti riistäytyvät kasvamaan ympäri koko pihan. Nämä ovat allensa jättäneet minun ison ranskalaisen rakuunan ja syysvadelman (Tukholman tuliainen).

Sitten palaan takaisin puunleikkuuseen, eli antonovkan kimppuun. Jos vaikka muutaman oksan saisin sahatuksi.

 Apua! Tässä on kivasti "typistetty" vanha puu vaakasuoralla leikkauksella ja puuparka ei ole sitä pystynyt itse millään tavalla hoitamaan. Taivaalta ropisee kaikki suoraan kuin tarjottimelle. Ympärille on kasvanut sitten piiskat, jotka ovat rauhassa saaneet kasvaa isoiksi oksiksi. Varmaan typistän tämän uudestaan.







Et sellanen tapaus. Tähän yritän jättää yhden tai kaksi oksaa.









Lumen alla on vielä kukkiville perennoille tehty penkki, joka ei milloinkaan kasva hienoksi. Varmaankin perenna aistivat sen, etten ole perennaihminen ollenkaan. Yritän (huonolla menestyksellä) saada kukkia kukkimaan, sillä pidän perhosista. Varjopuolen perennat sen sijaan kasvavat hienosti,nehän ovatkin minun suosikkeja kauniine lehtimuotoineen.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Astma- ja allergiaystävällinen puutarha.

Irlannissa on julkaistu lehtinen nimeltä "Gardening with Asthma and Allergies and creating an allergy-friendly garden", joka toivottavasti kohta myös saadaan suomenkielisenä versiona. En taaskaan malta odottaa, vaan heti googletin tietoja asiasta, joka onkin mielenkiintoinen. Japanilainen puutarha varmaan on yksi hyvä ratkaisu. http://www.readersdigest.com.au/how-to-plant-an-allergyfree-garden

Better Homes and Gardens: Garden Ideas & Outdoor Living, Fall 2003

torstai 31. maaliskuuta 2011

Pakkasta -15 C aamulla.

Kylläpä tuntui kylmältä. Sanoin ihan ääneen: saisi jo talvi LOPPUA! Tosin ulkona oli ihana sumu, jonka takaa aurinko kurkki ihanasti. Olipa kaunista. Onhan pakkasen koristama maisema henkeäsalpaava. Taidan lopettaa tämän narinan ja nauttia kaikista ihanista ilmastomuutoksista. Koitan siis malttaa.

Tuuli vei lumikiteet mennessään.